Leipuri Hiiva.

Kuvia Pikkuveljen leivontahetkestä muutama viikko takaperin. Ensin leivottiin yhtenä päivänä sämpylöitä, joka oli arvantenkin mielenkiintoista puuhaa. Yleensä kaikkea (luvallista ja luvatonta) maisteleva poikanen ei edes älynnyt tohinan keskellä maistaa taikinaa ennen kuin siitä mahdollisuudesta hänelle kerroin. Voi, miten hyvältä sämpylötaikina voikaan maistua...

Tässä työnalla on mustikkapiirakka. Nyt pikku-apulainen tiesi jo mitä odottaa: jauhot äkkiä sekaisin ja kourat kauhomaan taikinaa suuhun - hih. Sotkuahan ei voi välttää tässä kokkailussa, mutta onneksi samainen Herra Hiiva on myös erittäin innokas imurin käyttäjä. 

Leipomishetket ovat innostaneet pikkukokkia myös omassa keittiössään. Ja oikeassa keittiössä ei nyt saa olla rauhassa senkään vertaa. Tämä apuri kun oli innokas jo aikaisemminkin - ainakin kaappien ja laatikoiden tyhjennyspuuhissa. 

Viikonlopulla tiedossa porkkanapiirakkaa. Siinä onkin pieni värjäämisriski ympäristölle, eikä pelkkä imuri taida pelastaa. 

Ei tullut harmaa.

Toisinaan jahkailen ja pähkäilen pieniäkin juttuja pidemmän aikaa, mutta toisinaan taas aloitan isojakin projekteja hyvinkin nopeasti. Lastenhuoneiden pintaremontti ja järjestely kuuluu tällä kertaa ehdottomasti tuohon jälkimmäiseen kategoriaan. Eli viime viikon torstai iltana päätimme aloittaa Pientä pintaremonttia tyylisen muutoksen. Tyttö saa uuden huoneen ja Pikkuveli majoittuu Tytön vanhaan huoneeseen. Tässä rytäkässä minä jouduin haikein mielin luopumaan ns. vaatehuoneenani toimineesta tilasta -nyyh!

Tavaramäärä ei nyt suuresti tässä projektissa vähene (vaikka yritystä on), niin vanhan huoneeni vaatekaappirivistö komistaa tätä nykyä makuuhuonettamme.
Edellisillä asukkailla oli irralliset vaatekaapit juuri samassa kohdassa makuuhuonetta, ja muistan ajatelleeni, että voi ei miten kamalaa, noin ahdas makkari! Revimme tietenkin muuton yhteydessä heidän kaapinsa heti pois. Näin sitä joutuu pyörtämään sanansa. Talossa ei vain ole tarpeeksi säilytystilaa neli-henkiselle perheelle.

Tässä kaiken tavaran liikuttelun ohella on siis pikaisesti päätetty myös maalien värejä. Valkoiseksi testattiin tällä kertaa vähän kirkkaampaa sävyä: Tikkurilan Paperi F497. Muualla talossa on käytetty Sadolinin Maailman Värien Monacon vaaleaa. Se on tuota Paperia hieman lämpöisempi sävy, ja selvästi armaliaampi vanhoja listoja ja ovenkarmeja vasten. Nyt haettiin kuitenkin vähän kirkkaampaa valkoista, joka sopisi paremmin muihin huoneen väreihin.

Tytön huoneeseen ajattelin toiseksi väriksi vaalean harmaata tai sitten koko huoneen jättämistä valkoiseksi. Leluissa ja romuissa kun on väriä kylliksi.
Toisin kuitenkin kävi, ja huoneesta tuli pinkki (vai vaaleanpunainenko tuo oikeasti on). Tyttö halusi, isä puolsi - mitä siihen on enää sanomista? (Onneksi ei sentään kaikkia seiniä maalattu ko värillä, ihan on yhdessäkin tarpeeksi.) Maalarinteippiä lisäksi, niin saatiin pinkkiin vähän ruutujakin.

Ikeallakin käytiin.. uusi lamppu seinällä.

Kuvia valmiista huoneesta myöhemmin. Nyt on rojut vielä aika pahasti levällään, ja mennään näillä aika tarkasti rajatuilla otoksilla..

Ja uudet verhot H&M Home.

Välikautta.

Ja niin on vaatepaljous vallannut naulakot, kaapit ja lipastot.. Välikausi - merkillinen ajanjakso, jolloin kädenulottuvilla tarvitaan niin ohutta kuin paksua, sateenpitävää ja sotkuun sopivaa, sekä vielä  siistimpään menoon sopivaa vaatetta.
Haastetta eteisen säilytysratkaisuille? Kyllä. Haastetta vaatteiden ostajalle? Kyllä. Haastetta budjetille? Ehdottomasti! Haastetta aamulla vaatteet valitsevalle? TODELLAKIN!

Pikkuveli pukee kevään alesta hankitun Reiman takin ja Reiman henkselihousut tai Molo Kids Polly-haalarit. Haalarit ovat myös Tytön vanhat ja olleet kyllä paras hankinta ikinä! Ihana harmaa väri miellyttää silmää ja se on helppo pitää puhtaana. Molon malli sopii hoikille lapsille hyvin.

takki: Reima, Housut: Reima, haalarit: MoloKids, rukkaset: Lassie, hatut: Polarn o Pyret ja Mini Rodini

Tytöllä on myös Reiman keväinen takki. Käytin aivan uskomattoman paljon energiaa ja aikaa tuon takin valintaan - kyse nyt kuitenkin on vain takista.. Kaikki tämä siksi, että halusin takin palvelevat jatkossa myös Pikkuveljeä, olematta kuitenkaan liian tumma tai poikamainen, sillä Tytön haalarit ovat jo tummansiniset. Takki on siis tuollainen sinertävän harmaa, hieman meleerattu. Housuina tämän kanssa käytetään sitten tyttömäisen pinkkejä H&M:n kuorihousuja.

H&M:n housuja ei voi kuin kehua: ihan superit kestoltaan, todella hyvä kiristys vyötäröllä ja parasta kaikessa alle kahdenkympin hinta. Todellakin suosittelen!!!

takki: Reima, housut: H&M, kengät: Reima, rukkaset: Molo ja Joonatan, hattu: käsityötä

Tytön haalarit ostin jo vuosi sitten syksyllä. Niitä käytettiin lähes koko talven - toppapuku oli täysin turha hankinta. Haalareissa on irroitettava fleeceevuori, jonka kanssa viime talven leudot pakkaset tarkeni hyvin. Haalaria on käytetty oikeana rymy-pukuna: sillä on kiivetty puuhun, kaaduttu asfalttiin jne. Toki siina on jo kulumaa ja naarmujakin, mutta kaikesta kulutuksesta huolimatta se on vielä täysin käyttökelpoinen puku tälle syksylle, ja siitä jää pidettävää vielä Pikkuveljellekin. Money well spend voi sanoa!

Kura-asut meillä on molemmilla erikseen. Kyllä kaikki vk-vaatteetkin pitävät vettä, joten kuravaatteet puetaan enemmän äidin  ja isän mukavuuden halusta, kuin kastumisen vuoksi: on aika paljon helpompi riisua kurat jo ulkona ja jättää talon ulkopuolelle roikkumaan, puhumattakaan kuraisten lasten autoon lastaamisesta. Lisäksi Tyttö RAKASTAA sadevaatteita. Varsinkin pienempänä hän pukeutui niihin myös sisätiloissa.. Sadevaatteissa on sekalainen valikoima Rukkaa, Bogia ja Everestiä. Niissä en osaa erityisesti liputtaa minkään puolesta tai vastaan, hyvin ovat kaikki hommansa ajaneet.

Tytön kura-asu tositoimissa.

Kumppareissa luotetaan Crocsiin. Samanlaiset keltaiset Handle It Rain Bootsit molemmilla. Kivan kevyet saappaat pysyvät hyvin jalassa kapean nilkan vuoksi.

Siistimpää vaatetta, kenkiä ja assuja on vinot pinot. Katsotaan saanko niistä vielä aikaiseksi oman postauksen. Nyt on aika hieman kortilla: aloitettiin lastenhuoneiden remontointi ex tempore torstaina ja lisäksi ensimmäinen syysflunssa on saavuttanut niin mamman kuin muksutkin. Lastenhuoneista ainakin lisää, kunhan saadaan jotakin valmiiksi asti.

Happamia, sanoi Kettu.

Voiko suloisempaa syysmiestä olla? Ehkä olen vähän puolueellinen vastaamaan tähän.. Eilen oli ihan täydellinen syksyn valo ottaa hienoja valokuvia. Ja tietenkin paras ilme on tälläisessä ylivalottuneessa otoksessa. Mitäpä tuosta.. Suloisempaa syysmiestä ei voi olla!

Kaikki marjat ovat ihania, myös pihlajanmarjat.

Joo, ei ole happamia.

Mä otan lisää.

Voi, kun tulisi lisää noita aurinkoisia syksyn hetkiä. Ei muuta tällä kertaa.

Oi ihana Tukholma.

Minut tuntevat tietävätkin jonkun asteisesta rakkaus-suhteestani Ruotsiin ja erityisesti Tukholmaan. Ei siis yllättäne, että kuluneen vuoden aikana ollaan käyty kahteen otteeseen risteilemässä sini-valkoisilla laivoilla.

Ensimmäinen kerta oli keväällä ystäväperheen kanssa. Tuolloin tihkusateen ja flunssien uuvuttama porukka vietti pääasiassa aikaa Kultur Husetin neljännessä kerroksessa kirjastossa. Suosittelen kohdetta sijaintinsa puolesta kaikille Tukholman keskustassa matkaaville perheille, joissa on pieniä lapsia. Tuolla voi taaperon ja konttaajankin päästää hieman vapaaksi, kun rattaisiin köyttettynä oleminen alkaa painostaa.. Miinuksena on, että rattaat pitää jättää eka kerrokseen parkkiin. Lukko mukaan siis! (Noin puolet rattaista ja vaunuista olivat kyllä ihan lukitsemattakin parkissa.) http://kulturhusetstadsteatern.se/Bibliotek/Rum-for-Barn/

Alkukesästä matkustimme uudestaan Tukholmaan ihan oman perheen voimin. Nyt aurinko paistoi jo vähän liikaakin, ja Junibackenin sisätilat toimivat kivana viilentymispaikkana. Tyttö tykkää Pepistä, joten matkan kohokohta taisi olla Pepin talossa vierailu ja peruukin osto. Tuosta Junibackenin myymälästä saisi oman postauksen jo itsessään: sen verran ihana paikka on kyseessä. Kirjoja, pehmoleluja, servettejä ja kaikkea muuta, mitä eri satuhahmojen kuvilla voikaan myydä. www.junibacken.se

Pepin keittiö: saa leikkiä!

Junibacken oli kyllä ruotsalaiseen tyyliin viimeisen päälle mukava kohde niin aikuisille kuin lapsillekin. Lapsille on Satutori, eli tilaa ns. vapaaseen leikkiin saduista tutuissa puitteissa. Matka olisi varmasti vielä kivempi, jos on oma kaveri mukana osallistumassa näihin leikkeihin. Vaikka tyttö yleensä tutustuu nopeasti uusiin lapsiin, oli nyt esteenä hienoinen kielimuuri. Leikkialueiden välissä on Satujuna, joka kuljettaa eri satujen pohjalta rakennettujen minimaailmojen halki. Junaan saa selostuksen suomeksi. Kaikkein herkimpien lasten osalta jättäisin kyllä junan väliin, sen verran pelottavia jotkut jutut ovat. On jättikokoinen rotta ja ukkosen salamointia. Pelottavimpien tarinoiden päälle yritin selostaa itse vähän lievempiä versioita.. Silti alle 4-veelle Tytölle juna oli pelottava. Pikkuveli ei tietysti vielä ymmärtänyt pelätä mitään, joten ihan pienet mukaan junaan vaan:)

Kauppaleikki Pikkuveljen kanssa.

Junibacken sijaitsee Djurgårdenissa. Sinne pääsee Siljan terminaalista kätevästi Siljan omalla bussilla. Djurgårdenissa on myös paljon muuta nähtävää, joten paluuta laivalle kannattaa harkita tuolla samaisella bussilla. Meillä lapset nukkuivat rattaissa päiväunet Junibackenin jälkeen. Kiertelimme hetken Djurgårdenin ihanaa tunnelmaa fiilistellen ja päätimme sitten kävellä vielä rantaa pitkin keskustaan. Palasimme laivalle Tunnelbanalla.

Tyttö taitelee laivan temppuradalla - peruukki päässään tietenkin.

Arviot:
Tukholma:  no saa minulta aina 5 tähteä.
Junibacken: tosi kiva, jopa Iskä tykkäsi.
Peruukki: kannattaa hakea vähän kauempaakin. Tätä on käytetty helteillä niin Prismassa kuin neuvolassakin. Sopii siis joka paikkaan!
Laiva: no siellähän on aina kivaa! Joskus jos raaskisi vielä panostaa asteen hienompaan hyttiin. A-hyttiin mahdutaan kaksien rattaiden kanssa juuri ja juuri.

Kustannukset:
Tästä on jo sen verran kauan, että en muista mitä kaikki maksoivat. Siljalla kannattaa hankkia Club One -kortti, jokainen reissu kerryttää pisteitä sen verran, että uuden risteilyn hankkii helposti ja halvasti piste-eduilla. Muutenhan risteilyt ovat tosi arvokkaita. Tuo meidän kesäinen matka taisi olla 55 euroa ja nippu pisteitä.

Lasten festarit

Viikonlopun menovinkkejä selatessani huomasin Lasten Festarit. Tapahtuma järjestettiin Oopperatalon takana Töölönlahden rannalla Helsingissä. Aurinkoinen ja lämmin sää oli houkutellut paikalle aikamoisen joukon lapsiperheitä, ja paikoitellen oli ihan ruuhkaisaa. Iskä hermostui tietenkin moisesta ihmispaljoudesta ja ihmisten joukossa sujuvasti sukkuloivasta Tytöstä, joten meinasi jäädä melkoisen lyhyeksi tämä reissu.

Tärkeimmät kuitenkin nähtiin: Mimi ja Kuku esiintyivät heti aamupäivällä. Tyttö jammaili itsekseen muiden reippaiden lasten kanssa eturivissä ja sai esityksen jälkeen aina yhtä tärkeän Ystaväkortin Mimiltä.

Jos Mimi ja Kuku ovat tuntemattomia kuuluisuuksia, niin kyseessä on laulava ja leikkivä kaksikko, jonka jutut tuntuvat uppoavan kohdeyleisöön, mutta monissa aikuisissa (ainakin ensi kuulemalta) aiheuttavat aivan muun laisia väristyksiä.. Näissä lasten musiikkiteatteriesityksessä harjoitellaan numeroita ja puhallellaan saippuakuplia, ja välillä on vähän jännittäviäkin kohtia. Avoimin mielin siis vanhemmat! Parasta on mielestäni lapsia kannustava tunnelma: joka välissä muistetaan kehua, miten hienosti lapset laulavat ja tanssivat ja muistutetaan, että "TE olette maailman parhaita!". mimijakuku.blogspot.fi

Paikalla oli myös esimerkiksi ambulanssi, paloauto ja harjalakaisukone, sekä ihana prinsessa.

Tässä ihastellaan Tytön kaulassa roikkuvaa Avalorin amulettia

Samaan aikaa vietettiin Ravintolapäivää, joten Töölönlahden rannoillakin oli monenlaista välipalan tarjoajaa. Me napostelimme suolaisia ja makeita lettuja vilteillä istuen. Aikaisempina ravintolapäivinä olemme yrittäneet kannattaa asuinpaikkamme lähistön "ravintoloita", mutta tällä kertaa ruokailut jäivät ajanpuutteen vuoksi tähän yhteen. Toivottavasti asiakkaita kuitenkin riitti myös täällä kauempana Helsingin keskustasta!

Arviot:

Hieno tapahtuma. Porukkaa piisasi. Mennään taas ensi vuonna.

Kustannukset:

Tapahtuma ilmainen.

Letut KALLIITA, 5 euroa kipale. Mutta olivathan ne hyviä. 

Muumimaailma

Toven 100 - vuotisjuhlaa vietettiin 9.8.2014 ympäri Suomea erilaisten tapahtumien merkeissä. Meillä tuolloin vietettiin aivan toisia juhlia, joten Muumilaaksoon kävi matka vasta seuraavana päivänä. Sunnuntai olikin Muumimaailman kesäkauden viimeinen päivä, ja sen jälkeen muutaman viikon ajan Muumeja pääsee tervehtimään lyhennettyjen aukioloaikojen puitteissa. www.muumimaailma.fi

Muumeja saa halata riittävästi.

Meillä Muumeja katsotaan ja luetaan vain satunnaisesti - Tyttö fanittaa Titi-nallea ja on aivopessyt Pikkuveljen kyllä jo taidokkaasti: ensimmäisten sanojen joukossa on paljon titi-sanastoa :).

Muumilaakso olisi tänä vuonna jäänytkin varmasti väliin, jos matkaan ei olisi saatu 2-vuotiasta kummipoikaa perheineen. Hän on oikea Muumi-fani! 

Viime vuonna kävimme Muumilaaksossa ihan päiväretkellä syksyn viimeisenä aukiolopäivänä. Silloin väkeä oli todella vähän, eikä mihinkään kohteeseen tavinnut jonottaa, aurinko paistoi ja puitteet olivat kyllä muutenkin kohdillaan. Ajelimme Helsingistä aamupäivällä Naantaliin tarkoituksena syödä lounasta ennen Muumilaakson avautumista kello 12. Ilmeni, että Naantalin ravintolatkin aukeavat kovin myöhään ja olimme paikalla liian aikaisin. 

Tänä vuonna olimme tosiaan kesäaikataulun aikaan liikenteessä, joten lounas nautittiin suosiolla Muumilaaksossa buffet-pöydän antimia nauttien. Ei mitään erityistä makuelämystä, mutta perusruokia nopeasti saatavilla - mitäpä lapsiperhe muuta kaipaa..

Edellisenä vuonna Tyttö pelkäsi Noitaa niin paljon, että ohitimme Noidan majan pysähtymättä. Tänä vuonna ennakkoasetelmat povasivat samaa. Varsinkin kun Tyttö oli juuri muutama päivä ennen lähtöä katsonut jonkun pelottavan jakson Muumeista. Etukäteen sovittiin, että Noitaa ei tarvitse nähdä, ja siitä huolimatta Noita pyrki edellisenä yönä tytön painajaisuniin.

Tässä valmistetaan taikajuomaa Muumipapan iltateen sekaan.

No, ihmetys oli sitä suurempi, kun Muumimaailmassa kuullutettiin Noidan esityksen alkavan, Tyttö halusikin lähteä sitä juoksujalkaa katsomaan.

Ensin katseltiin Noitaa ja Alisaa hieman kauempaa ja pian jo ihan eturivistä ja lopulta pois ei olisi meinattu päästä ollenkaan. Eikä kiire ollut minullakaan: tämä oli äidin mielestä kyllä päivän kohokohta! Perusnegatiivinen asenne Muumeja kohtaan ja hieman koomiset taikatemput saivat hymyn aikuisenkin huulille. Jutustelu varsinaisen esityksen jälkeen oli sekin hupaisaa. Noita:"Miksi sinulla on kiraffin kuva paidassasi?" Lapsi: "En tiedä." Noita: "No on sekin parempi kuin joku ällöttävä Muumin kuva." Seuraavana iltana kotona Tyttö kuitenkin vielä varmisteli, että eihän se Noita vain lentele meille luudallaan, kun hän meni kertomaan sille, että asumme Helsingissä. Minä siihen nokkelana, että kerroitko katuosoitteenkin? Koska tarkkaa osoitetta ei ole kerrottu, voi olettaa, ettei Noita meille löydä vaikka yrittäisikin. 

Sirkustemput kiinnostivat Pikkuveljeäkin

Mutta Muumejakin kiinnostavampaa taisi olla ihan tavallinen hiekkalaatikkoleikki...

Muumimaailmasta ajelimme Sokos Hotelli Caribiaan syömään, uimaan ja yöpymään. Hotelli itsessään on todella tavallinen, mutta lapset on huomioitu kivasti. Leikkipaikka on kiva ja aamupalalla on hienoja herkkuja, mm suklaaputous.
Tytön mielestä Muumimaailmaa parempaakin oli kylpylässä polskiminen. Kylpylä oli kiva ja lastenallas riittävän suuri ja lämmin. Pikkuveljelle keksittiin hyvä "patentti" - kellukkeet käsiin ja uimarengas ympärille - niin ei tarvinnut koko ajan pitää kiinni, vaan hänkin sai tallustella altaassa omin avuin.

Kiva reissu siis kaiken kaikkiaan. Arviot lyhyesti
Tyttö: Kivaa, kun sai halata Muumeja. Ja olla yötä hotellissa. Polskiminen oli parasta.
Aikuiset: Naantalin sää ei pettänyt taaskaan. Muumimaailman pannarit jäätelöineen on must. Kylpylä oli kohtuuhintainen ja mukava.

Kustannukset
Muumimaailma 26 euroa per henkilö (pikkuveli ilmaiseksi). Nooh.. kipurajalla. Kerran kesässä ok.
Hotelli 140 euroa S-etukortilla. Huone halvin mahdollinen, joten ei mitään extraa ja ahdasta oli. Mutta hintaan sisältyi tosiaan kylpylä ja herkku-aamiainen. Eli kohtuuhinta mielestäni tästä paketista!