Oi ihana Tukholma.

Minut tuntevat tietävätkin jonkun asteisesta rakkaus-suhteestani Ruotsiin ja erityisesti Tukholmaan. Ei siis yllättäne, että kuluneen vuoden aikana ollaan käyty kahteen otteeseen risteilemässä sini-valkoisilla laivoilla.

Ensimmäinen kerta oli keväällä ystäväperheen kanssa. Tuolloin tihkusateen ja flunssien uuvuttama porukka vietti pääasiassa aikaa Kultur Husetin neljännessä kerroksessa kirjastossa. Suosittelen kohdetta sijaintinsa puolesta kaikille Tukholman keskustassa matkaaville perheille, joissa on pieniä lapsia. Tuolla voi taaperon ja konttaajankin päästää hieman vapaaksi, kun rattaisiin köyttettynä oleminen alkaa painostaa.. Miinuksena on, että rattaat pitää jättää eka kerrokseen parkkiin. Lukko mukaan siis! (Noin puolet rattaista ja vaunuista olivat kyllä ihan lukitsemattakin parkissa.) http://kulturhusetstadsteatern.se/Bibliotek/Rum-for-Barn/

Alkukesästä matkustimme uudestaan Tukholmaan ihan oman perheen voimin. Nyt aurinko paistoi jo vähän liikaakin, ja Junibackenin sisätilat toimivat kivana viilentymispaikkana. Tyttö tykkää Pepistä, joten matkan kohokohta taisi olla Pepin talossa vierailu ja peruukin osto. Tuosta Junibackenin myymälästä saisi oman postauksen jo itsessään: sen verran ihana paikka on kyseessä. Kirjoja, pehmoleluja, servettejä ja kaikkea muuta, mitä eri satuhahmojen kuvilla voikaan myydä. www.junibacken.se

Pepin keittiö: saa leikkiä!

Junibacken oli kyllä ruotsalaiseen tyyliin viimeisen päälle mukava kohde niin aikuisille kuin lapsillekin. Lapsille on Satutori, eli tilaa ns. vapaaseen leikkiin saduista tutuissa puitteissa. Matka olisi varmasti vielä kivempi, jos on oma kaveri mukana osallistumassa näihin leikkeihin. Vaikka tyttö yleensä tutustuu nopeasti uusiin lapsiin, oli nyt esteenä hienoinen kielimuuri. Leikkialueiden välissä on Satujuna, joka kuljettaa eri satujen pohjalta rakennettujen minimaailmojen halki. Junaan saa selostuksen suomeksi. Kaikkein herkimpien lasten osalta jättäisin kyllä junan väliin, sen verran pelottavia jotkut jutut ovat. On jättikokoinen rotta ja ukkosen salamointia. Pelottavimpien tarinoiden päälle yritin selostaa itse vähän lievempiä versioita.. Silti alle 4-veelle Tytölle juna oli pelottava. Pikkuveli ei tietysti vielä ymmärtänyt pelätä mitään, joten ihan pienet mukaan junaan vaan:)

Kauppaleikki Pikkuveljen kanssa.

Junibacken sijaitsee Djurgårdenissa. Sinne pääsee Siljan terminaalista kätevästi Siljan omalla bussilla. Djurgårdenissa on myös paljon muuta nähtävää, joten paluuta laivalle kannattaa harkita tuolla samaisella bussilla. Meillä lapset nukkuivat rattaissa päiväunet Junibackenin jälkeen. Kiertelimme hetken Djurgårdenin ihanaa tunnelmaa fiilistellen ja päätimme sitten kävellä vielä rantaa pitkin keskustaan. Palasimme laivalle Tunnelbanalla.

Tyttö taitelee laivan temppuradalla - peruukki päässään tietenkin.

Arviot:
Tukholma:  no saa minulta aina 5 tähteä.
Junibacken: tosi kiva, jopa Iskä tykkäsi.
Peruukki: kannattaa hakea vähän kauempaakin. Tätä on käytetty helteillä niin Prismassa kuin neuvolassakin. Sopii siis joka paikkaan!
Laiva: no siellähän on aina kivaa! Joskus jos raaskisi vielä panostaa asteen hienompaan hyttiin. A-hyttiin mahdutaan kaksien rattaiden kanssa juuri ja juuri.

Kustannukset:
Tästä on jo sen verran kauan, että en muista mitä kaikki maksoivat. Siljalla kannattaa hankkia Club One -kortti, jokainen reissu kerryttää pisteitä sen verran, että uuden risteilyn hankkii helposti ja halvasti piste-eduilla. Muutenhan risteilyt ovat tosi arvokkaita. Tuo meidän kesäinen matka taisi olla 55 euroa ja nippu pisteitä.