perjantai 27. helmikuuta 2015

Orange Boy - vinkkejä oranssin ystävälle.

Oranssin hehkuinen kollaasi lauantai-aamun piristykseksi. Tämä on vähän tälläinen "tilaustyö" ystävän
kouluikäisen pojan toiveesta saada oransseja vaatteita. Nappailin kuvat tähän vinkiksi, jos jollain
muullakin on tarvetta värikkäille pojanvaatteille.
Ensi reaktioni tähän väritoiveeseen oli, että ei taida oranssia olla juuri tälle keväälle tarjolla.
Mutta löytyihän sitä, kun vähän etsi. Suurin valikoima oranssia on tarjolla Next:llä. Nuo kengät
ovat myös sieltä, ja ovatpa hienoja! Odotin enemmän oranssia esimerkiksi Bogilta, mutta eipä sitä
löytynytkään. Taisi olla vain syksyn mallistossa tarjolla :(.

Orange Boy


Kollaasissa käytetyt kuvat lainattu: Lindex tummansininen printtipusero ja raidallinen t-paita;
Bogi/Stockmann merirosvopaita; Lippis Benetton/Stockmann; Kaikki muut Next.

Noissa tennareissa on kyllä kivat väriyhdistelmät: harmaa-oranssi-valkoinen ja harmaa-oranssi-musta.
Helppoja yhditelmiä ihan vaatteisiinkin. Perinteinen tummansininen-oranssi toimii aina ja vähän
raikaampi veriso on tuo kirkkaamman sinisen yhdistäminen oranssiin ja valkoiseen. Siistimpään menoon
oranssi-beige ja ripaus valkoista voisi toimia. Varsin helppo yhdisteltävä tuo oranssi siis.

Eilen kävimme ihastelemassa vähän toisen tyylisiä vaatteita Pomp de Lux -kutsuilla. Kovasti yritin pysyä
tilaukseni kanssa harkitun tiukkana. Vaikeaahan se oli, koska vaatteet ovat livenä paljon ihanampia kuin
kuvissa.. Postailen nistä enemmän kun tilaus saapuu.

Hauskaa viikonloppua!

tiistai 24. helmikuuta 2015

Prinsessa ja herne - shoppailuja Nextiltä.


" Once upon a time there was a beautiful princess who was so delicate that even under her many mattresses she could feel the pea as she slept"

Molemmille lapsille on tullut tilattua vaatteita Nextiltä. Nyt ensi kertaa tilasin muutakin: Tytölle tuli rantakengät ja pussilakana + tyynyliina -setti. Neiti on toivonut prinsessa lakanoita jo hyvän aikaa, mutta en vain ole lämmennyt oikein Disney-ihanuuksille. Tämä setti sen sijaan oli kivan keväinen ja printin idea on mielestäni ihan hauska. Tyttökin lämpeni ajatukselle, joten ei kun testiin. (Saa nähdä tyytyykö Disney -fani näihin pidemmän päälle.. Yritetty on nyt ainakin.)


Tuossa printissä on siis kuvattu koko prinsessan patjapino ja pohjimmaisena on itse kuuluisa herne :)

En tietenkään jaksanut tarkistaa lakanoiden mittoja ennen tilausta. Päättelin, että tilaan isomman koon, niin saahan sen sitten ainakin pienennettyä. Ja niihän siinä kävi, ettei tyynyliinan koko täsmännyt suomalaisiin aivan täysin. Kuitenkin riittävän hyvin, että en jaksa alkaa ompeluhommiinkaan. Eli tyynyliina on sellainen pitkulaisen mallinen: molemmille sivuille jää noin 10 senttiä tyhjää kangasta. Ei varsinaisesti haittaa tai edes näy käytössä. Antaa olla.
Pussilakana on ihan tavallisen aikuisten koon peiton kokoinen. Tämä tilaamani koko oli siis "single".


Sielläpä kuvissa vilahtaa myös viime syksyisen lankakorin tyhjennysprojektin toinen tuotos. Taisi jäädä silloin ennen joulua esittelemättä, vaikka niin lupailinkin. Kerien loppuja vain talon muotoon ja varsin kiva tyynyhän siitä syntyi!



sunnuntai 22. helmikuuta 2015

Mom Lunch - avokadoleivät.

Jos on kevään trendinä Mom jeansit (eli sellaiset Beverly hills 90210 tyyliset löysähköt farkut, jotka yltävät ylhäältä ihan oikeaan vyötäröön asti - saa olla vapaasti montaa mieltä näiden hienoudesta..), niin varsin usein varsinkin kotiäitien lounaslistalta löytyy Mom Lunch.

Pahimmillaan/parhaimmillaan Mom lunch koostuu suklaapatukasta. Muuhun ei ole aikaa tai yksinkertaisesti jaksaminen on niin tiukilla, että patukkapaperin avaaminen on suurin yksittäinen ponnistus, mihin vauvan kantamisen ohella kykenee. Koettu esikoisen kanssa..

Yksi Mom Lunch vaihtoehto on nauttia aamiaiselta syömättä jäänyt paahtis ja hörpätä kupissa lilluva kylmä kahvi. No minä en juo kahvia, joten todellakin tuo ensimmäinen suklaajuttu oli minun valintani.

Onnekkaina hetkinä tarjolla on eilinen/toissa päiväinen/ vai milloika se nyt tehtiikään - tyyppinen jämä-ateria. Tilanne onneksi paranee sinä vaiheessa, kun pikku kullannuppu alkaa itsekin maistella kiinteitä ruokia ja siinä samalla voi itsekin herkutella keitetyllä perunalla tai maissinaksulla :). Kivahan niitä kasviksia on keitellä ensi alkuun ja nauttia yhteisistä lounashetkistä.

Minulla tilanne oikeastaan paheni uudestaan, kun pikku-piltti alkoi syömään täysin samaa ruokaa muun perheen kanssa. Vääriä ateriakokoja tiedäthän. Makaroonilaatikon jämästä, josta järjen mukaan olisi pitänyt ruokkia kaksi lounastajaa, riittikin vain yhdelle. Äidin palleroisella olikin kasvukausi ja ruokaa upposi varsin miehinen annos. Kaapit huutaa tyhjyyttään ja kauppaan piti mennä vasta iltapäivällä..

Tässä on yksi ehdotus Mom Lunchille. Ainekset on helpot ostaa hätävaraksi jo ennakkoon ja terveellistäkin tämä on.


Alla leipää, päällä paistettu muna ja avokado. Suolaa ja sitruunaa. Toimii hyvin myös tummalla leivällä. Tuunattuun versioon voi lisätä vaikka aurinkokuivattuatomaattia. Tai chiliä.


On kuulkaas herkkua (ja helppoa).



lauantai 21. helmikuuta 2015

Aqua Anno ja moni muu.

Jos oli tarkoitus urheilla ja siivota nämä kallisarvoiset vapaat hetket, niin toisin kävi. Kyllä on mennyt enemmän elämä sohvaperunaosastolle. Ja siellä se perhe on jo ajelemassa kotiinpäin. Niin se loppuu rauhaisa elokin aikanaan..

Pientä shoppailua on toki mahtunut näihinkin laiskottelijan iltoihin. Olen haeskellut uutta vilttiä sohvalle syksystä asti, mutta ei vain ole löytynyt sopivan hintaista ja laatuista. Valinta on ollut jotenkin erityisen vaikeaa. Päätöstä ei vain ole syntynyt, vaikka viluiset varpaat ovat suorastaan vaatineet pääsyä viltin lämpöön useita kertoja.

Kodin1:n mainoslehden kolahdettu postilaatkkoon päätin vain tarttua reippaasti viltin hankinta asiaan ja ajelin Porttipuistoon. Ja kannattipa ajella: Anno tarjoili juuri passelin viltin heti kaupan oven suussa. Turkoosi ihanuus on sävyltään juuri sopiva viime keväänä hankittuihin H&M Homen tyynynpäällisiin ja väri natsaa kivasti myös Pikkuveljen syöttötuoliin.





Ja kyllähän sinne kaupanhyllyyn jäi vielä moni muu ihanuus. Turkoosia siksak-teemaa täydentäisivät kivasti Luhdan pyyhkeet (1.). Ja tuo Annon Rahi tyyny (2.) on ihana: sopisi myös Tytön huoneeseen. 

Kodin 1. spring
Vaikka meille tulikin tuttu ja turvallinen turkoosi kevään väriksi ihan (jo entisten hankintojen perusteella), niin myynnissä oli myös ihana vaalea persikkainen sävy esimerkiksi vilteissä ja koristetyynyissä. Aivan ihana väri, niin keväinen. Jos olisin vaihtamassa koko sävymaailmaa uuteen, niin se olisi ehdoton suosikkini!

keskiviikko 18. helmikuuta 2015

Loma, loma, loma... matkamuistoja Eilatista.

Minä olen kuulkaas lomalla. Toki töissä käyn ihan tavalliseen tapaan joka päivä, mutta silti olen lomalla. Lomaa se on nimittäin tämäkin: muu perhe lomailee mummolassa ja minä vietän vapaailtojani yksin kotona. Loma, loma, loma...

Nyt on aikaa googlailla, lueskella blogeja sekä muistella viime talven perhelomaa (ja suunnitella uutta).
Maailmahan on täynnä ihania paikkoja, joissa käydä. Näistä kuitenkin monet karsiutuvat tässä elämän tilanteessa ihan muiden kriteerien, kuin kiinnostavuuden vuoksi pois matkalistalta. Helppous, saavutettavuus ja aikaero painavat meikäläisellä vaakakupissa paljon suuria tai eksoottisia elämyksiä enemmän. Ja toki hinnalla on väliä. On ihan eri asia matkustaa yksin tai kaksin, kuin koko perheen voimalla.

Viime vuonna matkasimme helmikuun alussa Israelin Eilatiin. Melko lämmintä, ei aikaeroa, siistiä, suorat lennot hyvään aikaan vuorokaudesta ja kohtuullinen hinta. Kanariansaarten ohitse Eilat kiri juuri lyhyempien lentojen ja sään vuoksi. Dubai olisi ollut ehkä vielä muuten parempi kohde, mutta siellä matkan hinta nousi meille turhan korkeaksi.


Meillä tosiaan sattui hyvä tuuri sään suhteen. Vaikka sääennusteet lupailevatkin Eilatiin aina melko lämmintä ja aurinkoista, niin matkaamme edeltävä viikko oli ollut erittäin tuulinen ja sateinen, ja epävakaista lupailtiin taas lähtöämme jälkeiseksi viikoksi. Aurinkoisista päivistä huolimatta ei kuitenkaan ollut liian kuuma, joten isäkin viihtyi ulkosalla :) Illat ja aamut ovat tähän aikaan vuodesta viileitä, joten takit kannattaa ottaa ehdottomasti matkalle mukaan. 


Eilat on melko pieni kaupunki, joka jakautuu selvästi kahteen osaan: turisteille suunnattuun rantaan ja  ylempänä kukkulalla sijaitsevaan "aitoon" keskustaan. Näiden kahden välissä on pieni lentokenttä. Lentokentän melu ei varsinaisesti häiritse, sillä Eilatiin laskeutuu vain muutamia maan sisäisessä liikenteessä lentäviä koneita.

Tästä päästäänkin Eilatin huonompaan puoleen. Eli tosiaan tuo lentokenttä ei palvele ulkomaan lentoja ja meidänkin lentomme laskeutui Jordanian puolelle - lähelle, mutta toisaalta hyvin kauas.  Turvallisuustilanteesta johtuen rajan ylitys ei olekaan mikään nopea juttu. Jos jossain, niin Eilatissa kannattaa kyllä maksaa matkanjärjestäjän organisoimasta lentokenttäkuljetuksesta. On lippuja ja lappuja, passien kyttäystä ja läpivalaisuja. Jokaisessa läpivalaisussa rattaat piti purkaa tavaravuoresta, nukkuva lapsi herättää ja kasata rattaat läpivalaisuhihnalle. Jos mukana on vain yhdet rattaan, niin ok. Mutta meillä oli kahdet rattaat, miljoona tavaranyssäkkää ja sylivauva kolmevuotiaan lisäksi ja täytyy  sanoa, että emme olisi selvinneet ilman ystävällistä kanssamatkustaja pariskuntaa. Lämpimät ajatukset vain heille - vieläkin olen kiitollinen!

Mutta toisaalta ei kannata liikaa säikähtää tuota rajanylitystä. Meillä ei vain ollut ihan optimaallinen kokoonpano :) Toisella kaksilapsisella perheellä oli tuplamatkarattaat ja mummi mukana, ja heillä kaikki sujui ihan mutkatttomasti.


Eilatissa oli useita tosi hyviä ravintoloita. Kannattaa kysyä oppaalta niistä, sillä kaikkia ei ollut ihan helpointa löytää. Menimme usein syömään juuri ravintolan avattua, eli ennen varsinaista päivällisruuhkaa. Tuolloin ei kaksi lattioilla telmivää lasta ollut haitaksi hienommissaankaan paikoissa. Välillä taas mässytettiin take away -pitsoja ja falafelejä ihan omassa huoneessa.

Hotellin aamiainen oli muuten ihan omaa luokkaansa. Ihan mahtava valikoima herkkuja.


Meidän hotelli sijaitsi parin sadan metrin päässä rannasta. Sisäpihalla oli hieno allaskompleksi, jossa erikoisuutena oli hiekkapohjainen allasalue. Lisäksi löytyi esimerkiksi lastenleikkihuone leluineen ja elokuvineen. Kaikki oli hieman kulunutta, mutta ei kuitenkaan häiritsevästi.

Tällä kertaa meille riitti hyvin Eilatin läheiset nähtävyydet, joihin liikuimme taksilla. Tyttö puhuu vieläkin Eilatista delfinaariona (Delfiiniriutta ja "vapaana" elävät delfiinit). Observatoriossa näimme jättisuuria kilpikonnia ja merenalaista maailmaa. Isännän matkan kohokohta taisi olla aavikkosafari, jossa hän pääsi itse kuskiksi.
Ja minulle kiva yllätys oli paikan pieni ostari ja verovapaus :) Mutta kyllähän Israelilla olisi paljon tarjottavaa, jos haluaa retkeillä kauemmas. Ja lähellä olisi myös esimerkiksi Petra upeine rakennuksineen.
Ehkä joskus toisten.

tiistai 17. helmikuuta 2015

Hauskaa laskiaista!

Se niistä pitkistä pellavista: mäenlaskun sijaan Tyttö halusi avata tänään pyöräilykauden. Suurimmat kevyenliikenteenväylät olivat jo ihan asfaltilla ja muut tiet ja polut umpijäässä, kuitenkin hyvin hiekoitettuina, joten mikäs siinä. Eikä hyisestä puhurista huolimatta kylmäkään ehtinyt tulemaan - päinvastoin! Lämmin oli pikku-pyöräilijä ja vielä lämpöisempi tasapainosta huolehtiva äitee.


Jos ei mäkeen päästykään, niin olimme kuitenkin leiponeet pullat valmiiksi jo sunnuntaina. Jotain perinteistä siis. Slurps!


lauantai 14. helmikuuta 2015

Ystävänpäivän menoja.

Touhun täyteinen päivä takana. Heti aamusta ajelimme Jumboon ostamaan Tytölle farkkuja. Jossain mielenhäiriössä olen menyt lupaamaan, että hän saa itse ostaa uudet farkkunsa. Tyttö yritti vielä viimeiseen asti muokata lupausta vielä paremmaksi, eli olen luvannut ostaa mekon, paidan, Frozen pipon ja ties mitä.. Suunnitelma kuitenkin tältä osin piti ja mukaan tarttuivat vain ne farkut. 

Lisäksi Jumbossa riehuttiin tietenkin leikkipaikalla. Se on kyllä kiva leikkipaikka, jossa energiaa saa todella purettua: pehmoisia palikoita ja bObleseja. Voi kiivetä, hyppiä, rakentaa ja kantaa. Pikkuveli nauroi oikein ääneen, niin ihanaa hänen mielestään peuhaaminen oli. Toki meno saattaa äityä melkoiseksi, jos sekaan osuu muutama vähän isompi energia-pakkaus.. 

Viimeiseksi siirryttiin Flamingon puolelle Ystävyyttä juhlistamaan lounaan merkeissä. Yllättävän vähän oli porukkaa liikenteessä ainakin noin aamupäivällä. Odotin paljon ruuhkaisempaa käyntiä: olihan nyt Ystävänpäivän lisäksi hiihtoloman alku ja sateisen harmaa keli. La Famiglia taitaa olla lapsiperheiden ykköspaikka ruokailuun ihan jo leikkipaikan ja vesipuistonäkymien vuoksi. Joten jos kuhinaa ei muualla ollut, niin leikkipaikan viereissä pöydissä oli menoa kuitenkin.
Tyttö on ollut jo pitkään hyvin oma-aloitteinen hoitamaan ruokatilauksensa, lääkärissäkäynnit ja muut. Eli osaa kerto, mitä haluaa tai mikä on ongelmana. Nyt saimme Pikkuveljeltäkin ensimmäisen ruokatilauksen: "näälkä, pistaa!" Niin söpöä!!



Päiväunien jälkeen askarreltiin. Pikkuveli sai muotoilla muovailuvahaa ja me tytöt testasimme Fimomassaa. Olen ostanut ennenkin tuota Fimoa, ja silloin se oli niin kovaa, ettei Tyttö saanut itse siitä mitään aikaiseksi. Nyt ostin FimoKids-massaa, joka oli todella pehmeää ja helppoa muotoilla.


Netti on pullollaan hienoja Fimo-ohjeita, joita emme jaksaneet kovin orjallisesti noudattaa :) Luovaa meininkiä ennen kaikkea! Tavoitteena on tehdä koruja näistä hienoista palleroista. Fiksu-mutsi olisi tietenkin ostanut myös narua korujen ketjuksi samalla Jumbo-käynnillä.. Mutta hei, eihän kaikkea voi muistaa? Pujotellaan siis korut joskus myöhemmin.


Ystävänpäivään mahtui vielä ulkoilua ja uimahallikäynti. Varsin riittävästi menoa siis.

Tänään jatketaan Tytön kanssa askarteluja. Mutta nyt ensin koristaudutaan prinsessa-meininkeihin, eli Disney On Ice odottaa.

sunnuntai 8. helmikuuta 2015

Tyttöjen takkeja kevääseen - pihistä tai panosta.

Kevätfiilis pääsee kelistä huolimatta valloilleen, kun selailee nettikauppojen kevätmallistoja.
Varsinkin tyttöjen takkikuosit saavat hymyn huulille: kukkia, kukkia ja vielä kerran kukkia.  Tuossa
Racoonin takissa kukkien sekaan on lennähtänyt pieniä lintusiakin. Se taitaakin olla tällä hetkellä sekä
äidin että tyttären suosikkitakki.

Spring jackets

Mutta onhan noilla takeilla aika paljon hintaakin. Varsinkin kun takki tarvitsee aina parikseen housut. Huh huh vaan!! Tuossa kollaasissa edullisimmista takeista on vain H&M:n takki. Viime vuonna Tytöllä oli kovassa käytössä H&M:n kuorihousut, jotka pärjäsivät mainiosti Reiman vastaaviin verrattuna. Ja hintaa niillä oli alle puolet Reiman housuista.
H&M:n lisäksi pihistä osastolle löytyy muitakin varsin huokeita ja kuitenkin ominaisuuksiltaan ihan hyviä takkeja. Stockmannilla on esimerkiksi ihania värejä ja pilkkukuoseja Bogin takeissa. Niitä ei vain ainakaan toistaiseksi näy vielä nettikaupassa. Ja edullisia vaihtoehtoja on tietenkin Kappahlilla ja Lindexilläkin.

Viime syksyinen vaalean denimin värinen Reiman takki mahtunee vielä Tytölle, mutta toinen takki kuitenkin tarvitaan jossain vaiheessa vähän siistimpään käyttöön. Reiman takki pääsee sitten joka päiväiseen päiväkotikäyttöön, koska syksyn haalarit eivät enää mahdu. Todennäköisesti uutta haalaria ei enää hankita.

Pikkuveljelle on jemmassa Tytön vanha keltainen Mini Rodinin Pico-takki. Sen puolesta olisi ihana hankkia Tytölle tuo persikkainen versio Picosta. Mutta kyllä kukat taitavat houkutella vielä enemmän. Värikäs takki olisi varmasti käyttömukavuudeltaan vaaleaa yksiväristä parempi: tahrat eivät näy yhtä helposti. Ei takkia kuitenkaan pelkkään söpöstelyyn hankita, vaan kyllä sillä pitää pystyä ihan oikeasti ulkoilemaankin...

Jospa kuitenkin aloitan nämä kevät hankinnat ostamalla kimpun tulppaaneja :) Hauskaa alkavaa viikkoa kaikille!






perjantai 6. helmikuuta 2015

Perjantai-tunnelmissa kädet puhtaana, pöpöt poissa.

Perjantaita vaan kaikille. Viikko on mennyt taas hujauksessa. Hieman on epätodellinen olo istua tässä koneen ääressä, kun yläkerrasta kaikuu joululaulut.. Esiin on siis kaivettu joululaulukirja ja Tyttö laulaa kaikin voimin.
Laulujen lisäksi epätodelliselta tuntuu ylipäätään tämä koneen ääressä yksin oleminen. Harvinaista herkkua. Yleensä aina joku on vaatimassa konetta itselleen tai ainakin haluamassa äitiä jonnekin muualle. Ilmassa on oikeaa perjantai-tunnelmaa. Juhlafiilis!

Mutta palataan arkisempaan tunnelmaan kertaamalla viime viikkojen tapahtumia. Eli hoito/työ/ruokakauppa jne rutiineita "rikastutti" Pikkuveljen vatsaflunssa. "Elämä on ihanaa"-hetki koettiin viikko sitten maanantaina aamulla ennen töihin lähtöä, kun Pikkuveli päästi kaaressa täyden pillimehusatsin höysteillä pitkin työvaatteitani, sohvaa ja ipadia..

Ihmeellistä kyllä vältyimme muut tuolta taudilta. Ehkä osa tästä onnesta kuuluu hyvälle käsihygienialle. Eli kiitos Pikkuveljen taudin, Tyttö sai vihdoin kauan haaveilemansa käsisaippua-automaatin. Hän ei todellakaan ole mikään käsienpesun expertti ja pesu onkin monesti vain nopea huitaisu vedessä. Mutta kyllä nyt ainakin toistaiseksi prinsessat ovat saaneet Tytönkin hankaamaan käsiään aivan ennen näkemättömällä innolla.



Automaatti saippuoineen maksaa noin kymmenen euroa. Täyttöpulloa ei vielä ole jouduttu hankkimaan, joten sen arvo on vielä mysteeri. Varmasti pian tuolle täytölle tuleekin jo tarvetta, sen verran paljon saippuaa kerrallaan virtaa käsille. Onko se sitten hyvä vai huono asia - riippuu käyttäjästä. Ihan hyvä, että Tytölle tulee paljon saippuaa, niin hän joutuu paremmin saippuan huuhtelemaankin. Itselleni riittäisi vähempikin määrä. Plussaa voi antaa saippuan hyvästä tuoksusta.

Kaipa se on särjettävä tämä minun ihana perjantai-illan kupla, ja palattava todellisuuteen.. Likaiset astiat odottaa..