Tytön topat vol. 2 - Mitä mukaan matkalle?

Tytön pupu-puku on päässyt vihdoin tosi toimiin, kun muutamana päivänä on ollut lunta myös täällä Helsingissä. Onhan se ihana puku, mutta lahkeiden pituus ei kyllä riitä kovin suureen kasvuspurttiin. Ja tosiasiassa lumesta huolimatta vieläkin ulkona pärjäisi yhtä hyvin kuoripuku + fleecee yhdistelmällä, joten eiköhän ensi vuonna jätetä toppahaalari kokonaan ostamatta ja keskitytään tuohon välikausipukuun ja kaksiosaiseen toppa-asuun.

Vihdoin olen saanut hankittua myös kaivatut toppahousut takkien pariksi. Hyvän alennuksen turvin päädyin ReimaTec+ Kilpi toppahousuihin. Reima lupailee niiden olevan erittäin kestävät materiaaliltaan, vedenpitävät ja sopivan hyvin rinteeseen. Parasta näissä on omasta mielestäni siro malli ja kiva ulkonäkö. Näitä voi hyvin käyttää myös kaupunkiolosuhteissa ja siistimmässäkin menossa pakkasilla.

Housut pääsevätkin pian testiin, kun lähdemme Lappiin lomalle. Päänsisäistä polemiikkia on aiheuttanut lasten varusteiden pakkaaminen. Yritämme matkustaa mahdollisimman vähillä tavaroilla, mutta olisiko silti syytä pakata mukaan enemmän kuin yksi ulkovaateparsi tai yhdet kengät? Lomailua on edessä noin viikko.

Monesti maaseudun viikonloppulomallakin on ollut tarpeen kahdet varusteet, koska ulkoillaan paljon, eikä kaikki aina ehdi kuivua riittävän nopeasti. Mutta toisaalta pohjoisempana näyttäisi nyt olevan koko ajan mittari pakkasen puolella, joten kastuminen on epätodennäköisempää.

Tytölle olen ajatellut ottaa mukaan toppahousut ja ohuemman toppatakin, sekä Superfitin CoreTex kengät. Takilla mentäisiin myös lennot. Pikkuveljelle ottaisin kuitenkin ehkä lentokoneeseenkin toppahousut ja - takin ja mukaan haalarit, eli kaksi toppasettiä.

Tähän asti Tyttö on käyttänyt ainoastaan noita Crocsin kenkiä. Takana näkyvät SuperFit-talvikengät ovat karvavuorelliset, joten sopivat varmasti päivähoitoon kengiksi myös kylmemmillä ilmoilla. Testataan niitä nyt loman aikana.
Kaupunkikäyttöön ja koville pakkasille on UGG:it. Ei ole ennen meillä noin hienoja / kalliita kenkiä ollutkaan (eikä äidillä ole vieläkään). Toivottavasti ovat maineensa veroiset. Pitäisikö ne nyt kuitenkin ottaa myös matkaan mukaan, kun ovat niin ihanat???

Tunturit - täältä tullaan!

Vinkkejä joulupukille - taaperon lelusuosikit.

Heti kärkeen täytyy kertoa iloinen tapahtuma: voitin CupoNationin ja Väri-epä-suora -blogin arvonnassa lahjakortin Lelufanttiin! Tuo onkin minulle ihan uusi verkkokauppatuttavuus, joten on kiva päästä testaamaan sitä. Lelufantti kuuluu myös ostohyvitys.fi bonusohjelmaan, joten kannattaa klikkautua sitä kautta, jos pienikin alennus kiinnostaa.
Arvontaan pystyi osallistumaan kirjoittamalla omista vanhoista tai lapsensa leluista. Minun kirjoitukseni löytyy täältä. Jee, jee! Olen ihan fiiliksissä, kun en tosiaan turhan usein ole mitään voittanut. Ja joulun tonttuiluihin tämä palkinto sopii mitä parhammin!

Joulupukin apulaisia varmasti ilahduttaa myös Stockmannin tämän viikonlopun kanta-asiakastarjous, jolla saa -20% kaikista lasten tuotteista. Kävin itse nyt aamupäivällä pyörähtämässä keskustassa ja muutama paketti pukinkonttiin löytyikin.

Liesi Brio, Kattila ja vihannekset Micky. Kuvat Lekmer.fi

Tytön toivelista on tänä vuonna melkoisen pitkä, joten häntä miellyttävien lahjojen hankkimisessa ei ole ongelmia. Onneksi hän myös ymmärtää hyvin, ettei kaikkea toivomaansa voi saada.
Pikkuveli sen sijaan ei osaa vielä muotoilla toiveitaan sanoiksi, joten Tyttö on liimaillut joulupukin kirjeeseen muutaman toiveen myös Pikkuveljen puolesta. (Listan suhde on reilu: 20 toivetta Tytölle ja 2 Pikkuveljelle.) Pikkuveljen toiveet ovat kyllä hyvin helposti tulkittavissa ilman sanojakin, sen verran kiinnostunut hän on työkaluista, traktoreista, pärinästä ja kaikesta, missä on patterit.

Lego Dublot ja Brio junarata. Kuvat Lekmer.fi.

Kuvissa näkyy taaperolle sopivia leluja. Monet näistä on meillä hyväksi todettuja. Olemme keränneet pikkuhiljaa Legon Dubloja, Brion puista junarataa ja keittiöleikkeihin sopivia tarvikkeita. Kaikki nämä sopivat hyvin sekä tytöille että pojille. Pikkuveljelle onkin tänä jouluna toivottu junarataan pattereilla toimivaa/kulkevaa veturia ja Dubloihin lisää kulkuvälineitä. Kannattaakin laittaa toivottujen sarjojen keräily jo vauva-aikana alulle. Nämä ovat paljon pitkäikäisempiä leluja kuin pelkät vauvalelut.

Varmasti kaikki lapset rakastavat musiikkia ja musisointia. Soittopelit ovatkin myös kivoja lahjoja pukinkonttiin. Meiltä Tytön fanituksesta johtuen löytyy soittimista Ti ti nalle -versiot, mutta ainakin myös Briolla on vastaavat myynnissä. Lahjansaaja varmasti tykkää kaikenlaisesta räminästä (mitä kovempi ääni, sitä parempi), mutta yleisön korvia säästääkseen kannattaa panostaa vähän parempiin vehkeisiin. Yleisesti voi sanoa, että puisissa soittimissa on muovisia miellyttävämpi sointi.

Ti-Ti Nalle soittimet. Kuva Ti-Ti kauppa.fi.

Dublojen, musiikki - ja keittöleikkien sekä junaradan lisäksi molemmat lapset rakastavat kylpyjuttuja. Meillä on esimerkiksi kylpyliituja, joilla voi piirtää kaakeleihin. Väri lähtee huuhtelemalla pois. Lisäksi olemme testailleet kylpymaaleja ja sprayvaahtoja, joilla voi maalata vaikka ihoa sekä ammeeseen laitetavia rakeita, jotka räksyvät ja poksuvat, kuten purkka aikoinaan. Meidän kylpyjutut on ostettu Stockmannilta, mutta vastaavia löytyy myös täältä. Nämä ovat mukavia lahjoja varmasti muillekin!

Pikkuveljelle on toivottu lisäksi muutamaa pehmeää pakettia. Perinteiset pyjamat, tossut ja sukat ovat enemmän kuin tervetulleita lahjoja.

Katsellaan isomman neitosen toiveita myöhemmin.
Tarkkailkaahan tonttuja!

Papua pikkujouluun - kasviksia kattaukseen.

Maailman paras papusalaatti sopii jokaiseen juhlaan: yhtä hyvää grilliherkkujen seurana kesällä kuin joulupöydässä. Minä tutustuin tähän ohjeeseen Mummolassa muutamia vuosia sitten ja siitä asti on tarjoiltu tätä monissa illanistujaisissa. Herkkua on, voin luvata, vaikkei muuten varsinainen papujen rakastaja olisikaan.

Ohje on helppo. Tarvikkeet:

• 3 - 4 purkkia erilaisia papuja ( meillä myös kikherneitä käytössä)
• sipuli kuutioituna tai siivutettuna
• paprika kuutioituna
• persiljaa tai ruohosipulia

Valuta säilykkeet hyvin ja huuhtele ne. Sekoita papujen joukkoon muut aineet.

Kastikkeen tarvikkeet:

• 1,25 dl ruokaöljyä
• 1,5 dl mietoa viinietikkaa ( tai 0,75 dl vettä ja 0,75 dl etikkaa)
• 1 dl sokeria
• 1 tl suolaa
• 1 tl sinapinsiemeniä
• ripaus mustapippuria

Kiehauta kastikkeen aineet ja anna jäähtyä. Kaada jääntyneenä papusalaatin päälle. Anna tekeytyä jääkaapissa ainakin vuorokauden ajan. Sekoita välillä.

Värikästä ja herkullista. Helppo tapa myös lisätä kasvisten määrää aterialla. Olenkin yrittänyt tsempata ylipäänsä kasvisruuan tarjoamisessa katsottuani jonkun aikaa sitten Yleltä tulleen ruokadokumentin. Siinä vertailtiin eri lihan tuotantotapojen hiilijalanjälkiä ja kerrottiin, miten ylipäänsä lihansyönti olisi mahdollista tulevaisuudessakin. Lopputulos oli, että mahdollisuuksia on, jos päivittäinen liha-annos on 100 grammaa per henkilö. Siihen siis pyritään! 

Haastan kaikki muutkin mukaan 100 gramman rajoitukseen. Ei ole oikeasti kovinkaan vaikeaa. Toki, jos haluaa oikein olla tarkkana, täytyy vähän tarkkailla myös päivähoidon ruokalistaa. Olen kuitannut muualla saadut liha-annokset kokonaan lihattomilla päivillä kotona. Balanssi säilyy noin suurin piirtein.

Lapsilla (ja aikuisilla) on usein ennakkoluuloja moniin ruokiin, esimerkiksi papuihin. Meilläkään Tyttö ei "tykkää" pavuista, mutta kikherneet on puhuttu hänelle syötäviksi valkoisina herneinä. Ja sen jälkeen olikin helppo askel maistella valkoisia papuja, jotka ovat siis sukua valkoisille herneille... Pikkuveljelle taas maistuu kaikki pienet ja pyöreät: mustikka tai papu, hän ei huomaa eroa. Melkoinen kulinaristi kyseessä..

Hauskaa ja lumista viikonloppua!

Keittiössä tapahtunutta.

Maalipensseli on heilunut. Ennen maalausurakkaa asioimme Bauhausilla Pikkuveljen kanssa. Tuttuun tapaan suunnitelmallisuus ja hidastelu eivät kuuluneet millään tavoin projektin aloitukseen. Harmaita värisävyjä on PALJON ja ne näyttävät toki ihan erilaiselta kotona kuin kaupassa... Mutta eipä meillä taaskaan näkynyt sävyjä testissä ennen varsinaista ostopäätöstä. 

(Luotan siis aika tavalla omaan väri/näkömuistiini, joka ehkä ammatin puitteissa on kyllä harjaantunutkin. Mutta millään tavoin järkevää toimintaahan tämä ei ole. )

Joka tapauksessa tuo edellämainittu näkömuistini kertoi, että malleista vasemmalla oleva olisi lähinnä alkuperäistä laastin harmaata sävyä (johon olin siis tyytyväinen). Kuitenkin se näytti kovin tunkkaiselta ja kellertävältä kaupassa, että aloin himoitsemaan huomattavasti kylmemmän sävyistä Graniitin harmaata. Mallailin sitä Bauhausin betoniseen lattiaan, johon se näytti sopivan täydellisesti. Josko sittenkin muistin väärin... epäilyä ja jahkausta. Pikaista pohdintaa. Ja ei kun maali-sedän pakeille, ja pönttö Tikkurilan Lujaa värinä Graniitti kouraan.

Maalamaton seinä ja värimallit

Pelkokerroin kyllä kasvoi kotona, kun alkuperäinen väri oli kuin olikin juuri tuota ensimmäistä mallia lähellä ja jälkimmäinen, valituksi tullut sävy, aika kaukana haetusta. Mutta eihän meillä turhia jarrutella: Pikkuveli päikkäreille ja maalisuti heilumaan.

Maalilla peitettiin siis keittiön välitila ja seinät. Välitilasta laatat on peitetty saneerauslaastilla jo muutama vuosi takaperin. Tarkoituksena oli laittaa lasi laastin suojaksi, mutta erinäisistä syistä lasia ei ole kuulunut ja välitila on jäänyt ennalleen. Pelkästä laastipinnasta tahrojen poistaminen on miltei mahdotonta, ja vuosien kuluessa roiskeita alkoi löytyä erityisesti lieden takaa. Maalaamalla saatiin nyt nämä roiskeet piiloon ja samalla yhtenäinen väri koko keittiöön. 

Maalia pinnassa

Lopputulos on mielestäni hyvä. Viileämpi harmaan sävy ei haittaa laisinkaan, päinvastoin. Maali kuivui todella nopeasti, vaikka vedin maalia aika paksulti heti ensimmäisellä kerralla. Yksi maalikerros riitti. Maalia säästyi siis vielä toiseen kertaan, ja uuden maalikerroksen voi vetää, kun seinäpintä vaatii jälleen raikastusta. Nythän toki myös pinnan pyyhkiminen sujuu entistä paremmin, joten toivottavasti uuteen projektiin ei tarvitse ihan heti alkaa. Riittäähän näitä projekteja muutenkin.. 

Olohuoneessa onkin jo maalarinteipit liimattuina ja toinen maalipönttö odottaa korkkausta. Siitä lisää sitten toisen kerran.

Äidin Barbiet, Tytön Barbiet.

Mikähän siinä on, että minulle on todella tärkeää pitää lasten lelut "kontrollissa"? Toki määrällisesti, mutta myös laadullisesti. Meillä on toki paljon leluja, mutta niistä montaakaan ei ole itse ostettu. Joulupukin apulaisille lähtee monesti hyvinkin tarkat ohjeet toivotuista lahjoista, ja syntymäpäiviksikin toiveet ovat enemmänkin ostosuosituksia kuin pelkkiä vinkkejä...

Itse olen kuitenkin kasvanut lelujen ympäröimänä. Leluja ostivat vanhemmat, kummit, sukulaiset - you name it! Oli onni olla monen lahjan ostajan ainoa tyttöpuolinen tuttu. Poikalasten vanhempien on varmasti vaikea vastustaa pienten tyttöjen ihania härpäkkeitä...
Ja täytyy vielä mainita, että minun pikkuveljeni sen sijaan on mielestään jäänyt kaikista hyvistä leluista paitsi ja muistelee vieläkin traumaattisesti, ettei ole saanut jotain tietty autoa vuonna xxxx. Eikä veljelläkään varmasti oikeasti pulaa ollut leluista, hän vain koki niin. Ehkä tässä on osansa myös kaveripiirillä: veljellä oli enemmän lähellä asuvia kavereita alle kouluikäisenä, joten varmasti hän oli nähnytkin enemmän leluja kuin minä. Eihän sitä osaa haluta jotain, jos ei sitä ole ensin jossain nähnyt. Vaikka osasin minäkin katsoa lehdestä uusimman Barbien mainoksen ja vaatia sitä ostettavaksi.

Ehkä se onkin niin, että lapsilleen haluaa antaa sen, mistä on itse jäänyt paitsi. Meillä tilanne on siis käänteinen: itse en tunne jääneeni mistään lelusta paitsi, joten en tunne tarvetta antaa niitä lapsillenikaan.. Melkoista keittöpsykologiaa :)

Joka tapauksessa Tyttö leikkii suureksi osaksi minun tai muiden sukulasiten vanhoilla leluilla. Kuten jo aikaisemmin postailin, meiltä löytyy paperinukkeja, poneja talleineen ja jopa hiekkalelut sekä leikkimökin liesi.
Ja sitten ne rakkaimmat: Barbiet!

Olin todella suuri Barbie-fani. Minulle tuli Barbie -lehti. Vaatekaapistani kaksi alinta hyllyä oli luovutettu Barbien kerrostaloasunnoksi. Löytyi Barbien koira, hevonen, pylvässänky ja ukin veistämät Barbeille sopivat tuolit ja hyllyköt. Astioita ja vaatteita. Koruja ja kenkiä. Suurin osa näistä on yhä hyvässä tallessa.

En osaa sanoa, milloin lopetin Barbeilla leikkimisen. Olin varmasti ainakin kymmenenvuotias. Jos olen ymmärtänyt oikein, nykyään Barbiet katoavat leikeistä huomattavasti nopeammin. Niiden jälkeen tulevat Winxit (eskari-iässä ?) ja vielä ehkä Monster High -nuket. Nukeilla leikkiminen loppuu ylipäätään aikaisemmin. Voi surku! Vastahan niitä pikkuruisia asuja ja asusteita oppii sujuvasti pukemaan nukeille lähempänä kouluikää. Ja miten hienoa onkaan itse väsätä jotain Barbeille sopivaa asustetta, ei sekään ihan pieneltä onnistu.
Niin ne ajat muuttuvat, mutta äidin rakkaus Barbeihin pysyy!

Tämän postauksen myötä osallistun CupoNation.fi:n ja Väri-epä-suoran järjestämään lelu-haastekilpailuun.

Marraskuun värit inspiraationa.

Sateinen ja harmaa marraskuu taitaa olla aika monen inhokki kuukausi. Kauneus on kuitenkin katsojan silmissä tässäkin tapauksessa. Sisustuksellisesti marraskuun värikartta on suorastaan miellyttävä. Rauhalliset valkoisen, sinisen ja harmaan sävyt ovat ikisuosikkeja. Lisäksi ripaus oljen keltaista, kamelin ruskeaa ja vaikka havun vihreää, niin herkutellaan jo sesongin trendikkäimmillä väreillä. Ei kun fiilistelemään!

Marraskuun värien innoittamana, tai ihan muuten vaan, on kiva haaveilla uusista sisustushankinnoista. Tätä haaveilijaa on alkanut houkutella erityisesti sohvan vaihto. Hieman keveämmän mallinen sohva olisi ihana harmaana tai vaikka kamelin värisenä nahkana.
Valitettavasti meidän sohvan valintaa rajoittaa vieraiden majoituskapasiteetti - tai ennemminkin kapasiteetin puuttuminen. Ainoa järkevä vaihtoehto sohvalle on vuodesohva. Siinäpä se keveys katoaa..

Joka tapauksessa alla oleva harmaa sohva (thrivefurniture.com) on aivan ihana! Metallinen valaisin on Kathykuohome.com ja silkkimatto abchome.com. Kaikki todellakin meidän budjetin ulkopuolella, mutta aina saa haaveilla..

              

Jotta elämä ei olisi pelkkää haaveilua, olen aloittanut jälleen yhden ex tempore projektin. Maalipensseli on heilunut tällä kertaa keittiössä. Palataan kuviin myöhemmin.

Hauskoja haaveiluja ja remppoja muillekin!

Automaattiset kynttilät ja Guggi räppi.

Isänpäivä alkaa olla takanapäin. Paljon on ehditty: juhlittu isiä ja ukkeja, tavattu sukulaisia, herkuteltu ja istuttu autossa. Viikonloppu vierähti Savossa, josta tänään palasimme.

Päivän kunniaksi annoimme molemmille ukeille lahjaksi suuret lyhdyt. Lyhtyjen sisällä oli Annon vahakynttilät ajastustoiminnolla. Kynttilöiden led-polttimon automaattinen paloaika on 5 tuntia vuorokaudessa. Eli jos kynttilän laittaa päälle ensi kertaa iltapäivällä kello viideltä, se palaa iltakymmeneen ja sammuu itsekseen. Kynttilä syttyy uudestaan viideltä seuraavana iltana. Hieno systeemi, jos toimii!
Hintaa kynttilällä oli alle vitosen plus paristot - kohtuuhintainen hankinta siis. Kodin1:n verkkokaupassa näkyy olevan myynnissä myös suurempaa kokoa Anno kynttilästä kymmenen euron hintaan.

Ainakin näin ensinäkemältä jäin kyllä kaipaamaan noihin kynttilöihin liekin "lepatusta". Muita käyttökokemuksia täytyy kysellä myöhemmin lahjansaaneilta, sillä jostain syystä en sitten älynnyt ostaa moista tuikkua omaan käyttöön laisinkaan.

Molemmat ukeista saivat myös sarjakuvamaiset kortit. Erityisesti toinen ukeista, eli Guggi, on tehnyt suuren vaikutuksen Pikkuveljeen hienojen tavaroittensa kanssa. Tästä fanituksesta siis sanoitus tähän Guggi räppiin.

Hienoa isänpäivän iltaa kaikille!

Black & white - muutoksia makuuhuoneessa.

Vähän kuin vahingossa makuuhuoneemme on muuttunut talvisen valkoiseksi tilaksi. Tarkoitus oli tehdä ensin niin sanotut pakolliset kalusteiden siirrot ja miettiä värimaailmaa lisää myöhemmin. Mutta raikas valkoinen muutamilla mustilla yksityiskohdilla on miellyttänyt silmää jo useita viikkoja ja taitaakin jäädä pysyvämmäksi väriksi.

Makuuhuoneen tummat yöpöydät ja lipasto annettiin kiertoon, ja tilalle tuli Muuramen lipasto Tytön entisestä huoneesta. Ja vaikka suuri kaappirivistö ilmestyikin huoneen takaseinälle, ei huone näytä paljoa entistä ahtaammalta. Muutama pieni kaluste sai huoneen tuntumaan pienemmältä tumman värinsä vuoksi kuin kiiltävän valkoinen kaapisto.
Petivaatteina ovat ostohetkestä asti olleet valkoiset pellavat. Ne ovat muuten ihanat käytössä. Parasta on nopea kuivuminen, eli pyykkipäivänä saa lakanat jo muutaman tunnin jälkeen takaisin käyttöön.

Uusinta uutta huoneessa on kirpputorilta löytyneestä lastenhuoneen varjostimesta tuunattu kattovalaisin. Kulahtanut nallekangas vain pois ja upea valkoinen kehikko esiin. Valaisimelle tuli hintaa 8,5 euroa plus uuden polttimon hinta.
Tyttö tietysti ihastui varjostimeen jo sen alkuperäisessä nallekuosisessa versiossa.. Onneksi ihanat varjokuviot katossa karkoittivat kadonneiden nallejen vuoksi syntyneen mielipahan. Nyt uudistunut varjostin kelpaisi Tytöllekin. Piparireunus kieltämättä poikkeaa meidän makuuhuoneen muuten melko kantikkaasta linjasta, joten voihan olla, että valaisin vielä vaihtaa huonetta..

Eilen ja tänään.

Eilen ihmeteltiin kurpitsapäätä, odoteltiin vieraita, grillattiin, syötiin mustaa foccaciaa sekä juhlittiin Halloweenia ja synttäreitä.
Tänään kirppistellään, harjoitellaan pyörälläajoa ja jatketaan juhlintaa toisaalla.

Hauskaa Halloweenia kaikille ja onnittelut merkkipäiviään viettäville!