Laulujen lisäksi epätodelliselta tuntuu ylipäätään tämä koneen ääressä yksin oleminen. Harvinaista herkkua. Yleensä aina joku on vaatimassa konetta itselleen tai ainakin haluamassa äitiä jonnekin muualle. Ilmassa on oikeaa perjantai-tunnelmaa. Juhlafiilis!
Mutta palataan arkisempaan tunnelmaan kertaamalla viime viikkojen tapahtumia. Eli hoito/työ/ruokakauppa jne rutiineita "rikastutti" Pikkuveljen vatsaflunssa. "Elämä on ihanaa"-hetki koettiin viikko sitten maanantaina aamulla ennen töihin lähtöä, kun Pikkuveli päästi kaaressa täyden pillimehusatsin höysteillä pitkin työvaatteitani, sohvaa ja ipadia..
Ihmeellistä kyllä vältyimme muut tuolta taudilta. Ehkä osa tästä onnesta kuuluu hyvälle käsihygienialle. Eli kiitos Pikkuveljen taudin, Tyttö sai vihdoin kauan haaveilemansa käsisaippua-automaatin. Hän ei todellakaan ole mikään käsienpesun expertti ja pesu onkin monesti vain nopea huitaisu vedessä. Mutta kyllä nyt ainakin toistaiseksi prinsessat ovat saaneet Tytönkin hankaamaan käsiään aivan ennen näkemättömällä innolla.
Automaatti saippuoineen maksaa noin kymmenen euroa. Täyttöpulloa ei vielä ole jouduttu hankkimaan, joten sen arvo on vielä mysteeri. Varmasti pian tuolle täytölle tuleekin jo tarvetta, sen verran paljon saippuaa kerrallaan virtaa käsille. Onko se sitten hyvä vai huono asia - riippuu käyttäjästä. Ihan hyvä, että Tytölle tulee paljon saippuaa, niin hän joutuu paremmin saippuan huuhtelemaankin. Itselleni riittäisi vähempikin määrä. Plussaa voi antaa saippuan hyvästä tuoksusta.
Kaipa se on särjettävä tämä minun ihana perjantai-illan kupla, ja palattava todellisuuteen.. Likaiset astiat odottaa..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti