Syntymäpäiväjuhlia varten on varattu verhoilla eristettyjä alueita, joissa on valmiiksi katetut pöydät. Kattauksessa oli hedelmiä, suolaisia herkkuja, karkkeja ja jäätelövuori soihdulla koristeltuna. (Tarjoilu riippuu valitusta paketista.) Lisäksi juhliin oli tuotu itse huikean hieno kakku!
Pienemmät lapset malttoivat istua hienosti herkkujen äärellä, mutta meidän Tytölle paikoillaan oleminen oli loppu ajasta jo melko tuskaista: hän kun osasi jo odottaa eritavalla touhuamaan pääsyä. (Ja on ehkä noita herkkujakin ehtinyt elämänsä aikana jo enemmän maistella...)
Huimala mainostaa itseään "punaisten poskien"-takuulla. Ja kyllä punaiset olivat Tytön posket jatkuvan trampoliinillä hyppelyn jälkeen. Parasta taisikin olla juuri nuo suuret trampoliinit, kunnon liukumäki ja autorata.
Radalla autoillessa pakkauduimme lasten kanssa ensin kaikki kolme kyytiin: Tyttö ohjasi ja minä painoin kaasua sekä pidin kiinni kyydistä pois pyrkivää Pikkuveljeä. Ei varsin onnistunut kyyti siis.
Toiselle kiekalle jättäydyinkin rohkeasti itse pois ja auto jäi Tytön haltuun. Pikkuveli istui takana tukka hulmuten. Molemmat nauttivat menosta täysin sydämin!
Ja minä en voinut kuin ihmetellä, miten taitavasti Tyttö pysyi radalla. Ensimmäisellä kiekalla kun olimme törmäillyt koko ajan pitkin laitoja.
Kivat oli synttärit ja Huimalaan mennään varmasti toisenkin kerran. Suosittelen!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti