sunnuntai 28. syyskuuta 2014

Äiti, kerro mulle...

Tapahtui eräänä iltana yövalon jo sammuttua.

 - Äiti, kerro mulle, mitä on olemassa ja mitä ei oo olemassa.

 - No, rakas Tyttäreni, joulupukkia ei ole olemassa ja tontutkin ovat pelkkä kilttinä pysymisen kiristyskeino, eikä myöskään Ti-ti nallea ole oikeasti olemassa, eikä ...

                                         vai

 - Öö, niin ku. Mehän ollaan puhuttu niistä Disney Prinsessoista, että niitä ei ole olemassa kuin saduissa ja silti ne tavallaan ovat olemassa siellä Pariisin Disneyssä. Ja Ruotsin prinsessat ovat olemassa, mutta ne eivät ole samoja kuin satujen prinsessat. (Huokaus.)
 - Ja Helinä-keiju kirjassahan Liisi uskoi keijuihin ja näki niitä, mutta Liisin isä ei. (Mitä mä nyt noin sanoin?? Pakkohan tätä on jatkaa.)
 - Monesti juuri lapset uskoo johonkin ja aikuiset ei.. Silloinhan jotain voi olla olemassa lasten mielissä vaikkei aikuisten mielestä niitä olekaan. (Joo, kyllä tää läpi menee..)

Tähän niin tullaan palaamaan joku toinen ilta! Joka tapauksessa vastaus miellytti kaiketi tällä kertaa, sillä neito nukkui keskustelun jälkeen kokonaisen yön yksin, ehkä eka kertaa .. no en muista milloin viimeksi. Eli ainakaan painajaisia ei syntynyt.

Jännityksellä odotan jo kuitenkin joulua, sillä 4-vuotias alkaa olla siinä iässä, ettei hän varmastikaan itse keksi kyseenalaistaa vielä joulupukin todellisuutta, mutta varmasti rekisteröi ympäriltä kuulemansa jutut. Ja noita juttuja varmasti riittää, kun seurassa ovat 5-, 6-, ja 7- vuotiaat serkkupojat!

Onneksi tälle satumaailman ja todellisuuden rajapinnalle on jo ehditty vetää tuo prinsessa-esimerkki. Hyvin senkin selitys meni aikanaan läpi. Ja siitä huolimatta satujen prinsessat jaksavat kiinnostaa (vaikka eivät siis olekaan ihan oikeita). Disney ohelle saatiin vain laajennusta näkökulmaan, ja satukirjojen lisäksi olemme lukeneet juorulehtiä (= tytön lehtihyllystä valitsemia - Kyllä, hän oikeasti saattaa tulla esittämään naistenlehteä ostoskääryjen luo, jos kannessa on esimerkiksi Estelle-taaperon kuva).



Ja mitäs näissä kuvissa sitten askarrellaan? Vinkiksi sanottakoon, että joulu on jo ovella (onhan nyt jo syyskuu..) ja Lego-kuvastossa tuntuisi olevan juuri niitä oikeita pikkuleekoja. Itselle viisi toivetta, Pikkuveljelle kaksi.

Parina viime vuonna olemme askarrelleet (huomattavasti lähempänä joulua) vastaavat toivelistat lelukuvastojen annista. Joku rajoitus viime vuonna taisi toiveiden määrälle olla, ja tosiaan Tyttö hoitaa samalla myös Pikkuveljen listat - ainakin toistaiseksi. Lista on sitten toimitettu Stockalle joulupukin postilaatikkoon ja samalla on katsottu joulun näyteikkunat.

Nyt haasteena on, että saadaan tämä listan poikanen säilymään varsinaiseen sesonkiin saakka. Saadaan sitten nämä toiveet karsittua ja yhdistettyä muihin uudempiin (niitä, kun varmasti vielä tulee). Hyvää joulun odotusta vaan kaikille!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti