keskiviikko 24. syyskuuta 2014

Pikkuveli ja iPad.

Yksi syy tämän blogin pitämiseen on omien tietotekniikkataitojeni ylläpito. Vastaan on tullut monta haastetta ja monta opiskeltavaa asiaa on vielä edessä, ja hyvä niin. Motivaatio tähän opiskeluun löytyy lapsista: miten erilaisessa maailmassa he kasvavat. Olen ihan oikeasti sitä ikäluokkaa, jolle ammattikorkeakouluopintojen alussa opetettiin, mistä tietokone avataan ja taululle piirtämällä yritettiin hahmottaa, mikä ihme se internetti oikein on. Eihän siitä nyt niin kauan ole... ?
Kyllä näistä saa monta naurua aikaiseksi, kunhan lapset vähän kasvavat ja ymmärtävät, miten aika on muuttunut.

Kosketusnäyttöpuhelin ja tabletit ovat kuitenkin arkipäivää nykyään. Ja molempia saa meidän taaperot käyttää halutessaan. Toistaiseksi ei ole tarvinnut pohtia tietokoneen peliaikarajoituksia tms. sillä Tyttö on ainakin niin fyysinen tapaus, ettei hän jaksa istua paikoillaan ja keskittyä pelaamiseen tai edes tv:n katseluun pitkiä aikoja kerrallaan. Saa nähdä, miten myöhemmin.
Sen sijaan riita siitä, kumpi saa milloinkin pelata, saadaan kyllä jo aikaiseksi. Toisen lelu on tietenkin se paras lelu..


Mitä sitten yksi-vuotias pelaa? Ja KYLLÄ: yksi-vuotias todellakin osaa jo "pelata". (Tämä peli taitaa ollakin ainoa, jossa äitikin vielä pärjää.) Painetaan eläimen tai ajoneuvon kuvaketta ja kuunnellaan sekä katsellaan aitoa eläintä/ajoneuvoa piirretyn kuvakkeen sijaan. Ehkä tätä voisi luonnehtia interaktiiviseksi katselukirjaksi: ääniefekti tulee vain suoraan, ettei tarvitse itse imitoida "lehmä sanoo ammuu" - tyyppisesti.
Sound Touch Lite on ladattavissa osittain ihan ilmaiseksi. Pikkuveli on ainakin ihan hurmoksessa tästä ja hivuttautuu usein mamman viereen iPadin kanssa sanaton viesti kasvoillaan "Äiti, eikös vähän pelattaisi?". Tosin hurmoksellista on myös ihan pelkkä iPadin kantaminen...


Kerrotaan Tytön pelisuosikeista toisen kerran. Nyt ulos aurinkoon!

1 kommentti: